Rakkaudella kasvatettua – Tapaa Erikssonin ja Ekströmin perheet, jotka viljelevät maukkaat perunat vastuulliseen ruuanlaittoon
Tiedätkö mistä Oolannin kotimaiset pakasteperunat tulevat, ja miksi ne maistuvat niin hyvältä? Ahvenanmaalaisilla Erikssonin ja Ekströmin perhetiloilla jokainen peruna kasvatetaan ajalla ja rakkaudella. Ympäristöystävälliset viljelymenetelmät ovat työn ytimessä, jotta perunankasvatusperinne kestää myös seuraaville sukupolville.
Perunanviljelijäperhe Eriksson
Jos Jon Eriksson voisi opettaa ihmisille yhden asian perunasta, se liittyisi siihen, miksi peruna on niin maukasta:
”Toivoisin, että ihmiset ymmärtäisivät, kuinka paljon työtä, aikaa ja rakkautta on laitettu jokaisen mukulan viljelyyn”, Eriksson kertoo. ”On hienoa nähdä, miten nopeasti kaikki etenee siitä, kun jotain on istutettu, aina täyteen perunasatoon asti.”
Eriksson tietää mistä puhuu, sillä hän on itsekin perunatilan kasvatti, ja viljelijä jo kolmannessa sukupolvessa. Hänen isovanhempansa alkoivat viljellä Ahvenanmaan Hammarlandissa sijaitsevaa Eriksgårdin tilaa yli 40 vuotta sitten. Samoihin aikoihin Oolannin pakasteperunoita ja -aterioita sekä Taffelin sipsejä valmistava Orkla Suomen tehdas aloitti toimintansa läheisessä Haraldsbyn kylässä. Isovanhemmilta tila periytyi Erikssonin vanhemmille, jotka kasvattivat perhetilalla paitsi maukasta perunaa, myös Jonin sisaruksineen mukuloista aikuisuuteen asti.
”Lapsuus ja nuoruus perunanviljelijäperheessä ovat olleet minulle tässä ammatissa suuri etu. Vaikka olen käynyt myös maatalouskoulun Ahvenanmaalla, kokemus on vielä koulutustakin arvokkaampaa”, Eriksson sanoo.
On ylpeyden aihe, että miltei koko viljelmän sato menee Oolannin käyttöön.
”Oolannin merkitsee meille ahvenanmaalaisille viljelijöille paljon. On hienoa voida sanoa, että nämä pakastetuotteet on tehty myös meidän perunoistamme.”
Viljelyperinne kestää sukupolvelta toiselle
Kolmannen sukupolven kokemuksella Eriksson viljelee nyt perunaa noin 25 hehtaarin alalla yhdessä veljensä kanssa. Samalla tilalla asuvat myös molempien puolisot sekä jo eläkkeelle jääneet vanhemmat, jotka auttelevat edelleen Eriksgårdin töissä. Jonin sisko puolestaan hoitaa tilan paperitöitä. Kyseessä on siis todellinen perheyritys.
Tätä nykyä Erikssonin tilalla kasvaa jotain vielä perunoitakin rakkaampaa: Jonin ja tämän puolison Michaelan 9 kuukautta vanha tytär, Lova-Lisa. ”Olisi hauskaa, jos tyttökin ryhtyisi perunanviljelijäksi, mutta tietenkin tuen häntä mihin tahansa hän ryhtyy.”
Oli tyttärellä paloa maatalouteen tai ei, Erikssonin tilalla perunanviljelyä tehdään niin, että perinne voi siirtyä kestävästi sukupolvelta toiselle. Maatilan arjessa vastuullisuus tarkoittaa käytännössä esimerkiksi viljelykiertoa, joka pitää yllä pellon terveyttä. Koska perunan kasvatus on maaperälle intensiivistä ja vaatii paljon koneistettua työtä, välillä samassa pellossa kasvatetaan kasveja, joilla on syvät juuret, ja jotka parantavat maaperän rakennetta.
Tilalla on myös jo pitkään vähennetty kasvisuojeluaineiden käyttöä ja traktoreiden polttoaineenkulutusta, säästetty kasteluvettä ja siirrytty yhä enemmän sähkötoimisiin laitteisiin. Ympäristön kannalta kestävällä tavalla toimiminen on Erikssonista arvo, josta on helppo pitää kiinni.
”Tulevaisuudessa kaikilla maatiloilla on oltava suunnitelma kestävälle viljelylle, jotta kaikki toimii.”
Ekströmin tilalla on syvät juuret
Myös Ekströmin tilalla Gottbyn kylässä viljellään perunaa Oolannin tuotteisiin. Paikan juuret ovat syvällä historiassa: maatila on ollut Ekströmin suvun omistuksessa jo vuodesta 1703, ja nyt viljelystä vastaavat seitsemänkymppiset Robert ja Pia Ekström. Myös kaksi parin kolmesta lapsesta asuu tilalla.
”Toivoisimme, että uusi sukupolvi kiinnostuisi tilan jatkamisesta, mutta tällä hetkellä he eivät osallistu viljelyyn”, kertovat Ekströmit.
Robertin ja Pian haltuun paikka siirtyi 1980-luvulla. Parilla on siis kokemusta perunanviljelystä jo viideltä vuosikymmeneltä. Sinä aikana he ovat kokeneet omakohtaisesti myös ilmastonmuutoksen vaikutukset.
”Sää on muuttunut neljänkymmenen vuoden aikana: enää ei sada yhtä paljon kuin ennen, ja Ahvenanmaalla on enemmän erittäin kuumia ja kuivia kesiä. Yhä enemmän ajastamme kuluu kesällä kasteluun”, Robert kertoo.
Perunanviljelijät Robert ja Pia Ekström
Modernia teknologiaa ja kestäviä perinteitä
Kuivuudestakin selvitään, sillä Ekströmit investoivat kastelujärjestelmään jo 1980-luvulla ja ovat päivittäneet sitä jatkuvasti uusilla laitteilla. Muutenkin teknologiaa on viljelyssä mukana yhä enemmän. Koneisiin investoidaan usein yhdessä naapuritilojen kanssa, mikä lisää viljelijäperheiden yhteisöllisyyttä.
Ja vaikka koneellinen työ lisääntyy, tietyt perusasiat eivät muutu: maukkaaksi peruna kasvaa, kun se saa tasapainoisesti ravinteita ja vettä, mukulan kokoon ja muotoon taas vaikuttavat lajike ja istutusetäisyys. Ahvenanmaalla maaperä ja sää ovatkin otollisia perunankasvatukseen. Myös Ekströmin tilalla vastuullisuus on keskeinen arvo. Maaperän ja ympäristön hyvän hoitamisen lisäksi se tarkoittaa työntekijöiden työ- ja asumisolojen järjestämistä mahdollisimman hyviksi. Ekströmit ovat saaneet Puutarhaliiton myöntämät IP Sigill Kasvikset ja IP Työehdot -sertifioinnit, jotka kertovat, että tilalla kasvatettujen kasvisten tuoteturvallisuus ja ympäristövastuullisuus sekä tilan hyvät työolot ja -ehdot on varmennettu puolueettoman kolmannen osapuolen toimesta. Ympäristövastuun osalta sertifiointi kattaa esimerkiksi viljelykierron, kestävän vedenkäytön ja toimenpiteet biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi.
”Kestävän tulevaisuuden varmistaminen seuraaville sukupolville Ahvenanmaalla vaatii, että tuotamme ympäristövastuullisin viljelymenetelmin mahdollisimman hyvää perunanlaatua, ja meillä on jatkossakin riittävästi viljelysalaa,” Robert Ekström sanoo.
Ekströmien mukaan levottomien aikojen myötä Suomessakin on alettu arvostamaan yhä enemmän kotimaista tuotantoa ja omavaraisuutta. Sitä tukevat myös kestävyysnäkökulmat: kotimaisen perunan ympäristö- ja ilmastojälki on pieni*, eikä kuljetusmatkoihinkaan kulu paljon resursseja, kun tuotanto on kotimaassa.
Peruna voisikin Ekströmien mukaan olla vielä nykyistäkin arvostetumpi ruoka: onhan se terveellistä, kestävää ja maukasta niin tuoreena kuin pakasteena.
”Onneksi suomalaiset ovat erittäin uskollisia kotimaisille tuotteille. Se tuo meille ammatillista ylpeyttä, että perunamme leviävät tilaltamme laadukkaina Oolannin tuotteina ympäri Suomea.”
*Orkla Suomen sopimusviljelijöiden Ahvenanmaalla tuotetun perunan hiilijalanjälki on Luonnonvarakeskuksen laskeman mukaan 0,072 kg CO2-ekv/1 kg perunaa, tarkasteltaessa tuotantoketjua alkutuotannosta perunan varastointiin tehtaan yhteydessä.
Perunanviljelijä Robert Ekström omalla perunapellollaan
Tiesitkö tämän Oolannin tehtaasta?
Oolannin pakasteperunatuotteet valmistetaan kotimaisesta perunasta Orkla Suomen Haraldsbyn tehtaalla Ahvenanmaalla. Perunaa kuluu tehtaalla Oolannin ja Taffelin tuotteisiin vuodessa huimat 35 miljoonaa kiloa – suuri osa tulee läheisiltä ahvenanmaalaisilta tiloilta. Tehdas on paikallisesti merkittävä työnantaja, ja sen tuotantoketju pelloilta kauppoihin antaa toimeentulon lähes 300 ihmiselle.
Oolannin tehtaalla vastuullisuus on keskeinen osa kaikkea toimintaa. Tuotamme perunankuorista biokaasua, hyödynnämme tuulivoimaa ja puhdistamme tehtaan pesuvedet. Haluamme vahvistaa paikallista kiertotaloutta ja samalla katsoa omaa kylää kauemmas.
